• MAAGI

KOLKYTVEE

Päivitetty: 24. syys 2019


No miltä nyt tuntuu? Kysyi yks sun toinenkin saavuttaessani tämän maagisen rajapyykin jolloin jätetään taakse kaksikymppisyyteen liitetty nuoruuden huolettomuus ja aletaan siirtyä kohti keski-ikäisyyden portteja. Vähän silmiä kutittaa ja nenä on tukkonen vissiin siitepölyä alkaa olla ilmassa, mietin itsekseni. Todellisuudessa mikään ei ole muuttunut yhdessä yössä, mutta kymmenessä vuodessa on tapahtunut paljonkin. Ollessani 18 kuvittelin naivisti että täyttäessäni 24 olisi elämässäni ainakin yksi lapsi mies ja koira. Mies ja koira oli ja meni, ystävyys tuosta suhteesta jäi. Lapsia en onneksi omalla kohdallani tuolloin vielä mennyt saamaan. Kun täytin 25 muutin kaverin nurkkiin kariutuneen parisuhteen jälkimainingeissa, pelasin deitti appeja iltaisin rakkauden nälässäni, elin levotonta nuoruuttani vuosia seilaten suhteesta toiseen etsien itseäni kaikkialta muualta kuin sisimmästäni.  Tästä katsottuna on värikäs reissu takana. Olen opetellut kohtaamaan tunteiden aallokot, olen itkenyt ja jankuttanut, koittanut pakottaa asioita taipumaan tahtooni. Olen nauranut vedet silmissä ja riidellyt kyyneleet poskillani, olen tullut petetyksi ja pettänyt itsekin. Olen jättänyt ja tullut jätetyksi, olen saanut ja antanut anteeksi, kasvanut yksin ja yhdessä. Huolettomasti olen nauttinut matkasta kädet ilmassa kiljunut riemuani vuoristoradassa. Uskaltanut aina uudestaan ja elänyt eteenpäin niistä mihin joskus luulin jääväni ainiaaksi. Olen ylittänyt itseni uudestaan todistaen itselleni oman vahvuuteni. Olen rakastanut ja tullut rakastetuksi, kenties tärkeimpänä olen opetellut rakastamaan itseäni ehdoitta kaikkien vaiheideni ja kasvun paikkojeni läpi juuri sellaisena, kuin mistä milloinkin itseni löydän.

Luopumista on pitänyt opetella Irti päästäminen on vaikeaa erityisesti silloin kun asiat herättävät voimakkaita tunteita. Olipa luopumisen kohde ihmissuhde joka on tullut tiensä päähän, jokin huono tapa josta olisi hyvä päästä eroon tai vaikkapa esine tai asia joka herättää muistoja. Luopumisen kautta joudumme myös kohtaamaan itsemme. Joskus on vaikeaa päästää irti asioista joihin olemme investoineet aikaamme, rahaamme ja energiaamme. Ajattelemme helposti että jos nyt luovun, tuo kaikki on hukkaan heitettyä enkä voi saada sitä koskaan takaisin. Todellisuudessa on kuitenkin hyvä muistaa ettet voi saada menetettyä aikaa, rahaa tai tapahtumien kulkua takaisin, voit ainoastaan vaikuttaa siihen ettet löydä itseäsi pohtimasta samaa ongelmaa parin vuoden päästä tuhlattuasi itseäsi lisää. Voit myös helpottaa oloasi ajattelemalla, että asioiden kuului mennä näin. Vaikean valinnan edessä voit miettiä ettet olisi oppinut kaikkea sitä mitä se toi elämääsi ilman että katsoit sen loppuun.


Milloin siis tietää onko aika luopua jostain? Mielestäni silloin kun jonkun asian vaikutus ei enää kehity toivomaasi suuntaan, kun siitä kiinni pitäminen tuottaa enemmän tuskaa kuin hyvää, tai kun sen olemassa olo tuntuu turhalta.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana olen kasvanut ulos monista saappaista joihin luulin jääväni ikiaijoiksi. Suhteita on kariutunut tai ne ovat muuttaneet muotoaan kun olen kipuillut itseni rakastamisen ja suhteen merkityksellisyyden keskellä. Suurimpana kaikista suhde itseeni ja minua ympäröivään maailmaan on kasvanut ja kehittynyt matkan varrella eniten. Olen sisäistänyt että kaikesta pitää osata tarvittaessa päästää irti, tällöin säästää itseään pahimmalta tuskalta. Ihmiset kasvavat erilleen työsuhteet päättyvät, arki ja elämä ympärillämme muuttuu ja me sen mukana. Uusi ihana ihminen voi tulla elämääsi täysin arvaamatta, vaikka silloinkin kun kuvittelit olevasi nykyisen puolisosi kanssa loppuelämäsi. Rakkaus harvoin kysyy lupaa, rakkautta on myös se että uskaltaa myöntää silloin kun tietää ettei pysty olemaan toiselle parasta mitä hän ansaitsee. Ihmiset saattavat myös sairastua tai loukkaantua, läheinen saattaa äkillisesti kuolla, voin joutua itse jättämään tämän kaiken vaikka huomenna. Elämä on arvaamatonta, emme voi muuttaa tapahtumien kulkua mutta voimme aina valita miten asennoidumme, miten muutokseen hyväksymme. Löytäessämme myönteisen suhtautumistavan kaikkeen meitä ympäröivään, sisäistämme että lopulta mikään ei ole niin kamalaa.

Tunteiden kirjoa

Tärkeäksi vaiheeksi nostan omalla kohdallani myös sen kun ymmärsin hyväksyä tunteeni, ja olla välillä myös toimimatta niiden pohjalta. Ylipäätänsä sen tajuaminen mitä varten tunteet ovat olemassa, mikä niiden tuomissa viesteissä on tärkeää ja milloin on vain hyvä tarkkailla niiden poukkoilua. Pahimissa tunnemylläköissä olen onnistunut luomaan synkkyyden mistä on ollut vaikeaa irrottautua. Hypätessäni aina jokaisen impulsin kyytiin valmiina sotimaan tai uskomaan sokeasti, uskomaan pahinta tai uskomatta mihinkään. Peläten vain satuttavani itseni olen luovuttanut oman mielenrauhani avaimet itseni ulkopuolelle. Vasta ymmärrettyäni että me ihmiset emme ole ajatuksemme, tunteemme tai edes reaktiomme. Tajusin että voin huoletta kokeilla, erehtyä, luovuttaa, rakastua, olla onnellinen jopa tuntea vihaa ilman että se määrittää minua enempää kuin vain hetken verran niin tahtoessani.

Reagoidessani joskus huonosti, kertoo se vain sen hetkisestä tunnetilastani. Tärkeämpää on se miten noiden tunnekuohujen jälkeen olen valmis ottamaan vastuun tapahtuneesta, olemaan itselleni armollinen ja päästämään irti kielteisyydestä. On turha kantaa mukanaan asioita joille ei voi mitään, joskus me vain yksinkertaisesti menetämme itsehillinnän niin hyvässä kuin pahassakin, se kuuluu elämään. Arvokkaaksi olen löytänyt sen miten käsittelen eteeni tulleita tilanteita ja ymmärrän reaktioitani suhteessa niihin. Nykyään aika harvoin tulee oltua levoton tai äkkipikainen ilman "hyvää syytä". Nuorempana helposti työnsi lusikkansa joka soppaan, niihinkin mitkä eivät koskeneet itseäni lainkaan. Tunteiden kanssa on hyvä osata olla valikoiva, me itse voimme päättää mihin niistä hyppäämme kyytiin. Omat taistelunsa on valittava fiksusti, turha välienselvittely vie rutkasti energiaa. Tiedostaessaan että  juuri sen hetkinen mielentilamme vaikuttaa eniten tapaamme reagoida, on tunnekuohuissa muita ja itseään helpompi ymmärtää. Mitä tämän päivän aikana olemme siis kokeneet ja miten olemme osanneet purkaa tapahtumat. On siis hyvä muistaa ettemme koskaan näe myöskään toisista kuin sen jäävuorenhuipun, emme tiedä miten käytöksen takana olevat asiat vaikuttavat toisten toimintaan.



Jos kaikki seisoisivat omilla jaloillaan sisäistäen sen, ettei toisen mielipide itsestä ole koskaan yhtä tärkeä kuin se mitä itse itsestämme ajattelemme, ja se kuinka voimakkaasti hän asiansa esittää usein kertoo vain hänen sen hetkisestä tunnetilastaan, olisi paljon helpompi suhtautua meille esitettyihin haasteisiin rauhallisesti. Luultavasti sopukin löytyisi paljon pikemmin, kun luopuisimme oikeassa olemisen tarpeestamme, eikä vihaisena sanotut ajattelemattomat loukkaukset sortaisi sitä maata jalkojemme alta, jonka turvallisuudesta ja tärkeydestä alunperinkin nostimme äläkän. Tärkempää on se, että ymmärrämme mistä toinen ajatuksineen tulee ja uskaltaisimme myös olla armollisia itsellemme jos mahdollisesti hoksaisimme olleemme väärässä. Myötätunto ja sydämellisyys ovat hienoja piirteitä, joita tahdon vaalia suhteessa muihin ja itseeni myös tulevaisuudessa. Usein on hyvä osata nauraa yhdessä omille ja toisen älyttömyyksille, olemmehan vain ihmisiä. Meille on merkittävää kokea itsemme tärkeäksi, joskus se voi vaatia sitä että uskalletaan turvallisesti myös suuttua.


Elämänkatsomus ja flosofia


Suureksi kiinnostuksen kohteeksi elämässäni on noussut itsensä kehittäminen ja uskomus siihen että kaikki on hyvin pitkälti omissa käsissä.. Sisäinen uskomukseni energiasta, universumista ja siitä miten omaan ajatteluunsa vaikuttamalla voi oikeastaan tehdä ja saavuttaa mitä tahansa. Uskon kaiken todella olevan mahdollista, se mitä elämäänsä kutsuu sitä myös tulee. Law of attraction on yhtä tosi kuin Law of Guya= Get up your ass and start doing things. Muutosta on turha odottaa jos sen eteen ei ole valmis tekemään mitään. Tämän uskomuksen myötä on jalostunut myös ajatus asioista joita todella haluan ja tarvitsen. Jotta voit saavuttaa sen mitä kuvittelet haluavasi on sinun uskomuksen mukaan todella kyettävä tuntemaan niin koko sydämestäsi, joka ei ole ollenkaan niin yksinkertaista. On helppoa ajatella haluavansa vaikkapa rahaa tai mainetta, mutta syventyessään tutkimaan mieltänsä voikin oivaltaa että todelliset haaveet ovat toisaalla. Aihe vaatii paljon aikaa ja energiaa, en ole päässyt tuohon vielä niin kiinni kuin tahtoisin, mutta en epäile hetkeäkään sen paikkansa pitävyyttä.

Keskittyminen ja asioiden loppuunsaattaminen eivät ole vahvuuksiani, joten tätä aihetta eteenpäin viemällä voisin varmasti päästä sellaiseen tasapainoon mistä haaveilen. Energia tulkinnalla on myös yhteys ihmisiä kohdatessani, se millaista energiaa henkilö säteilee vaikuttaa paljon hänen sisäiseen magnetismiinsa. Mielestäni tieto siitä että tätä voi harjoittaa ja kehittää haluamaansa suuntaan on kiehtovaa.  Viehtymys kaikkeen taianomaiseen on aina elänyt minussa syvästi. Pienestä asti astrologia, erilaiset ennustukset ja ihmismielen koukerot ovat kiinnostaneet. Hetki sitten sain tarot kortit lahjaksi, ne ovat kaikessa keveydessään hauska työkalu jonka kautta on mielenkiintoista tutkia elämässäni tapahtuvia liikkeitä. Meditointi ja hengellisyys ovat kiinnostuksenkohteita johin tahtoisin tulevaisuudessa panostaa vielä enemmän. Uskon että tuleva työnkuvani voisi jollain tavoin liittyä tälle aihealueelle. Yhteys universumiin sekä mindfulness tukevat mielestäni hyvin toisiaan, huomaan aina pysyväni uteliaana ja valppaana näiden aiheiden parissa.



Mitä tahdon rakkaudelta?

Tärkeä ehkäpä kaiken tuon yhteen summaava aihe on se, millaista rakkautta tahdon kokea. Vuosien varrella olen tavannut värikkäitä valloittavia suuria  persoonia. Olen ihastunut ja heittäytynyt hetkiin, kevyesti ja joskus vakavoituenkin katsonut miksi hän on nyt tässä. Joskus on sukellettu suoraan syvään päätyyn, toisinaan pikkuhiljaa päivä kerrallaan viihdytty yhteisiin hetkiin.

Tästä katsoen on sanottava, että keskenkasvuisilla miehillä ei ole naiselle mitään tarjottavaa. Naiset todella usein tyytyvät on helpompaa olla yhdessä kuin yksin, yhdessä on taloudellisesti ja kaikinpuolin muutenkin turvallisempaa elää. En sano etteikö tilanne voisi olla toisinpäin, myös naisilla on yhtälailla vastuuta suhteesta. Monesti myös nainen jättää vastuun rakentavasta keskustelun avauksesta miehelle, koska napimiseminen asian vierestä tai hiljaisuuteen tyytyminen muodostuu rutiiniksi kun kehittävään keskuteluun ei ole yhdessä harjoiteltu. Marttyyrin viitta myös lämmittää enemmän jos mitään muutakaan ei ole tarjolla vai mitä? Tälläinen on mielestäni yhtälailla epäreilua. Valitettavan usein kuitenkin tuntuu, että tämän ajan yleisin miestyyppi on tavalla tai toisella sisäisesti hajalla oleva henkilö joka ei ole kasvanut aikuiseksi, joka ei kykene ottamaan todellista vastuuta omasta hyvinvoinnistaan, saati yhteisestä onnesta. Hänen toleranssinsa kaikille keskustelu yrityksille on 0 puhumattakaan aidosta halusta tuntea toista. Kohdalleni ei ole vielä sattunut niin vahvaa aisaparia jonka kanssa voisin todella kokea olevani tasavertainen, sitä siis odotellessa! Oman kokemukseni mukaan vahvan naisen rooli käännetään myös usein häntä vastaan, suorapuheisuus ja rohkeus aiheuttavat helposti vastareaktion. Kommenteilla kuten "Sua ei voi miellyttää" tai " Toivottavasti löydät etsimäsi" "Suoruudesta ei yleensä pidetä". Tähän totea vain, että ainut henkilö jota suoruus voi ahdistaa on hän, joka itse ei uskalla näin toimia joten silloin muidenkaan suoruutta ei osaa ottaa oikein, vaan kokee herkemmin toisen mielipiteet henkilökohtaisena. Paljon antoisampaa on keskittyä vuorovaikutukseen joka on tasapainossa, en ole kokenut vielä mitään tyydyttävämpää kuin kahden tasavertaisen energian yhteisymmärrys ja noste joka syntyy kun kummankaan ei tarvitse kannatella toista.

Rakkaus jota koen että itselläni on annettavana on arvokasta ja tahdon vaalia sitä, en tahdo joutua pienentämään itseäni tai odottelemaan enää toisen aikuistumista. Olen persoonaltani herkkä ja naisellinen, eniten tunnen vetoa miehiin jotka kantavat oman roolinsa arvokkaasti, jotta voin turvallisesti kokea olevani suhteessa se nainen. Todellinen mies on mielestäni joku joka on lähtenyt rohkeasti läpikäymään sisäistä kasvuaan, hän ei pelkästään lupaile asioita, vaan myös toteuttaa sanansa. Uskaltaessaan myös herkistyä, mies näyttää hyväksyneensä myös oman feminiinisen puolen itsessään. Toisaalta hän on joku jonka voin luottaa ottavan kiinni silloin kun oma jaksaminen on koetuksella. Parisuhde on molemminpuolista huolehtimista ja tukea. Mielestäni ihmisen tasapaino ja onni näkyvät katsoessa elämän toteutusta, miten hän käytännössä toimii muiden ja oman hyvinvointinsa eteen. Mielen ollessa levollinen ja avoin unohtamatta lapsekasta iloa jota voidaan yhdessä jakaa, on helppo olla täysin auki toisen seurassa.

Olen elämässäni saanut kokea upeita suhteita jotka ovat päättyneet eri tavoin kun yhteiset askeleet ovat tulleet tiensä päähän. Toiset hiipuneet hiljaa ystävyydeksi, toiset rytinällä rysäyttäneet ilotulitteen lailla päin näköä niin, ettet välttämättä koskaan täysin toivu siitä. Osa vain kadonnut näkymättömiin sillä tavoin, että tyypin tullessa kadulla vastaan vuoden päästä, et enää muista miten juttu sai alkunsa saatika loppui. Kiitollinen olen kaikista kokemuksistani, sillä jos ne eivät olleet sitä mitä toivoin ne ainakin opettivat minulle sen mitä en tahdo. Mielestäni aidon rakkauden kuuluu olla puhdasta tunteen paloa, toisen hyvinvointi ja onnellisuutta edistävää toimintaa johon ollaan syvästi sitouduttu yhdessä.


Kannustamisella ja ihailulla on mulle suuri merkitys, ehdottomasti tahtoisin kumppanin joka pysähtyisi huomaamaan yksityiskohtiani, myös niitä kehitystä kaipaavia. Toisen onnellisuuden kuuluisi olla etusijalla silloinkin kun omat epävarmuudet kuiskuttavat korvaan, kenenkään ei kuuluisi joutua pienentämään itseään jotta minusta tuntuisi paremmalta. Vierelleni vaalisin toista joka osaisi tarttua hetkiin ja katsella maailmaa kauniisti aina myös sen hyvän löytäen. Huumorilla varustettu arki toisen itsenäisen ja avoimen kanssa olisi jotain mikä saisi takuuvarmasti harkitsemaan luopumista yksinolon mukavuuksista.

Totuus kuitenkin on ettei monenkaan ole tarkoitus jäädä elämääsi pidemmäksi aikaa kuin hetkeksi, mutta sellainen joka on valmis kasvamaan ja olemaan paras versio itsestään ihan jo itsensäkin tähden on pitämisen arvoinen suhde. Mielestäni toisen rakkauden ei kuuluisi tuntua vähemmältä kuin se rakkaus jota tunnet itseäsi kohtaan.




Loppukevennys, 30 faktaa elämästäni

Tiedät täyttäneesi kolmekymmentä kun...

1. Tajuat että todella monet kornit elämänohjeet ja lausahdukset ovat niin totta

2. katsoessasi 5 vuotta sitten otettuja kuvia mietit miksi olet kulkenut kylillä täysin vailla häpeää pukeutuneena noihin rätteihin

3. Tajuat etteivät dietit toimi, jokaisen dietin jälkeen kilot tulevat takaisin kaksinkertaisina, kun ahmit kaiken kaloripitoisen sokerin himossasi minkä kaapistasi löydät

4. Et ole selvinnyt krapulastasi vielä viikonlopun jälkeisenä torstainakaan..

5. Valitset perjantaisin ja lauantaisin mielummin koti- illan kuin T junan

6. Sisäistät ettet ehkä koskaan opi käyttämään rahaa, alkoholia tai elektroniikkaa

7. Vaatteiden mukavuus merkitsee enemmän kuin se että näyttää hyvältä

8. Kun tädit kyselee milloin teet lapsia ja todellisuudessa koitat valita 10e viinien välillä, otetaanko tänä lauantaina keskihapokasta vai puolikuivaa


9. Et välitä jos lihot kilon tai kaksi, ketään ei kiinnosta

10. Löydät itsesi uhkailemasta poliiseilla naapuroston teinejä jotka tekevät mielestäsi kaikkea laitonta

11. Soitat poliisit kun naapurit metelöi

12. Vakoilet naapureita

13. Et välitä siitä mitä mieltä muut ovat musamaustasi, ulkonäöstäsi, lempi tv ohjelmista, mielipiteistäsi tai somepäivityksistäsi

14. Kehtaat kysyä suoraan jos et ymmärrä jotain, vaik se on" niin noloo hei"

15. Uskallat näyttää tunteesi

16. Et voi pyytää enää vanhemmiltasi rahaa. (paitsi että voit ja oot vähän luuseri mut se ei haittaa )

17. Et vieläkään tiedä mikä susta tulee isona

18. Kaupassa ei kysytä enää henkkareita ostaessasi alkoholia

19. Näytät paremmalta kuin koskaan, koska hyväksyt itsesi sellaisena kuin olet

20. Kaikissa juhlissa johon menet on ainakin 1 lapsi, tai joku jolla on lapsia

21. Alat ymmärtää että kaikilla exilläsi on jotain yhteisestä keskenään


22. Tapailet sekä arjensietokyvyttömiä henkisesti 16-vuotiaita herkkiä taitelija tyyppejä joilla ei koskaan ole wc-paperia olessasi kylässä, sekä omakotitalon, Audin ja tulevan hautapaikkansa omistavia liikemiehiä Espoosta.


23. Kurkistat joka ilta edelleen sänkysi alle 


24. Mietit joudutko pakastamaan omia munasolujasi jos sopivaa kumppania ei löydy


25. Edellinen kohta oli vitsi (tavallaan)

26. Et jää enää roikkumaan emotionaalisesti etäisiin miehiin 


27. Koet olevasi oma paras ystäväsi


28. Tajuat että lukio ja ammattikoulu ajoista on todella jo 10 vuotta...


29. Olet hyvä ystävä omien vanhempiesi kanssa


30. Vihdyt paremmin mökillä ja luonnossa kuin juhlissa ja ihmisten keskellä.

19 katselukertaa

©2019 by MAAGILIFE. Proudly created with Wix.com