Maailma puhuu meille jatkuvasti, jos vain haluamme kuunnella. Viime aikoina olen kiinnittänyt enemmän huomiota merkkeihin joiden avulla suunnistaa kohti tulevaa. Tämän vinkin sain myös käydessäni ennustajalla muutamia kuukausia sitten, uteliaisuuttani olen alkanut näkemään yhä selvemmin miten mikään ei ole sattumaa. Kaikilla tapahtumilla on joku tarkoituksensa, joka vie sinua eteenpäin tielläsi, jokaisesta kohtaamisesta voi aina oppia jotain. Viikoja sitten ollessani lähikaupassani huomasin ilmoitustaululla mainoksen tulevasta tapahtumasta, missä luvattiin paikan päälle saapuvalle maaginen ilta nimeltä RAJAKOKEMUS. Kutsussa ei kerrottu tarkemmin illan sisällöstä, mutta se herätti mielenkiintoni. Nappasin kuvan mainoksesta, jatkoin matkaani ja unohdin koko jutun. Muutama viikko takaperin olin tulossa työreissulta, kun yhtäkkiä kutsu palasi mieleeni istuessani junassa, aloin pohtimaan milloin kyseinen ajankohta olikaan. Saapuessani kotiovelleni huomasin ihmeekseni, että tuo samainen mainos makasi maassa jalkojeni juuressa orpona ja sateen kastelemana. Noukin kehoituksen maasta ja ripustin sen kuivumaan jääkaappini oveen, siinä se tuijotti minua kunnes päätin vastata kutsuun. Saavuin paikanpäälle kymmenien muiden mukana pyydettynä ajankohtana. Heti shown alettua Mentalisti Kalle Tahkolahti pyysi vapaaehtoisia avustajia viittaamaan, nostin käteni muiden mukana. Kaikista paikalla olijoista hän valitsi minut avustajakseen illan ajaksi. Roolini ei ollut suuri, mutta sitäkin hauskempi todiste siitä kuinka energiat todella toimivat, paikalle mennessäni nimittäin naureskelin ääneen ystävälleni, että jollain tavoin paikallaoloni nostettaisiin esille kun kutsukin toimitettiin ovelle asti. Illan aikana vahvistui taas käsitykseni siitä, kuinka intuitio ja mielenvoimat todella ovat mahtavampi, kuin uskallamme edes käsittääkkään. Kokemus rohkaisi minua kirjoittamaan seuraavan blogitekstin, joka auttaa myös itseäni syventämään pohdintaani aiheen tiimoilta. Mitä jos voisitkin saada kaiken sen mistä olet aina haaveillut ? Mielenkiintoinen ajatus...
Tänään heräsin siihen, että naapuri aloitti nakuttelemaan yläkerrassani vasaralla (mielikuvissani) Ikean pilipali hyllykköä kasaan. Hetken verran, tietoisuuden valuessa unisiin aivoihini kuvittelin kuinka pyyhältäisin kerrosta ylemmäs hänen ovelleen kyseenalaistamaan ajankohtaa, jonka hän oli toimelleen valinnut. Aamun ensimmäisen hetken tahtoisi aina aloittaa rauhassa, verkkaisesti, ilman häiriötekijöitä. Väärällä jalalla sängystä noustessa saattaa olla karmallinen vaikutus koko loppupäivään. Todellisuudessa kyseessä on valinta. Valinta jonka teet jokaisessa toistaan seuraavassa hetkessä. Sanotaan, että tämän päivän ajatukseni määrittelevät huomiseni. Mitä enemmän olen alkanut kiinnittää huomiota tajunnanvirrassani uiskenteleviin mietteisiin, sitä itseohjautuvammin ne valikoituvat positiivisiksi kohti myönteistä oloa. Työssä ja vapaa-ajalla kohdataan paljon ihmisiä, joiden energia kertoo sinulle vain jäävuoren huipun juuri tuon ihmisen sen hetkisestä mielentilasta. Kohdatessamme henkilöitä jotka vaikuttavat siltä, että ovat juuri potkaisseet isovarpaansa sängyn kulmaan, tuppaamme unohtamaan että se voi hyvinkin pitää paikkansa. Ymmärryksen sijaan olemme alttiimpia ajautumaan konflikteihin tai pahoittaen mielemme, puolustautuessamme näitä "uhkaavia tekijöitä" vastaan, ottaen henkilökohtaisesti toisen käytöksen. Mutta mitä jos kaikki elämäämme tuleva ja poistuva olisikin ohjelmoitavissa ? Mitä jos vapauttaisimme itsemme kyvyttömyydestä ja ottaisimme askeleen kohti mahdollisuuksia?
Hetki sitten kävin keskustelun pitkäaikaisen ystäväni kanssa joka myönsi hieman nolostuen, ettei ole lukenut ainuttakaan blogipostaustani. En tietenkään oleta jokaisen ystäväni syöksyvän kirjoituksiini heti kun sellaisen saan itsestäni ilmoille. Ystäväni tunnustus aiheutti silti hieman ihmetystä, emme näe kovinkaan usein kiireiltämme, joten jos osat olisivat toisinpäin uskon, että edes uteliaisuuttani tulisi kurkistettua hänen ajatuksiinsa silloin kun emme muutoin ole tekemisissä. Kysyessäni syytä ystäväni vastaus oli rehellinen, "mua pelottaa, että näen sut jotenkin eri tavalla, jos olenkin ymmärtänyt sut väärin tai herätät mussa ajatuksia mitä en itse ole valmis kohtaamaan". Ystäväni rehellisyys ja avoimuus asiasta saivat hetkellisen hämmennyksen vaihtumaan kehittäväksi ajatuksenvaihdoksi. Ymmärsin että se mitä hän ei todellisuudessa halunnut kohdata oli muutos. Muutos josta hän itse oli jo pitkään puhunut, mutta jostain syystä ei ollut saanut aikaiseksi.
Keskustelu hänen kanssaan sai mut mietiskelemään mistä muutoksen pelossa yleensä edes on kyse. Miettiessäni aihetta päädyin muutamaan pointtiin jotka omassa itsessäni, sekä muissa kanssaihmisissä olen tunnistanut kun pohditaan irrottautumista meitä paikallaan pitävistä, mahdollisesti haitallisista asioista. Kokiessasi jumiutuneesi johonkin vaiheeseen elämässäsi, kuin sinulla ei olisi todellista mahdollisuutta muutokseen, myöskään muiden etenemistä ei tahdota nähdä. Niin kauan kun voimme ajatella etteivät ihmiset lähellämme muutu, voimme helposti itsekin tuudittautua ajatukseen ettei meidänkään tarvitse uudistaa itseämme, vaikka kuinka kaipaisimme käännettä. Laiskuuden helppous, ah mikä ihana tekosyy! On uskomattoman vaivatonta jäädä sänkyyn makaamaan ja valittamaan. Helpompaa kuin toimeen ryhtyminen, on syöttää itselleen valhetta ettei pysty samaan kuin muut, että onnellisten ihmisten salaisuus on joku ihmeellinen supervoima mitä ei taviksille jaeta. Vertaamme itseämme helposti todella menestyneisiin ja rikkaisiin ihmisiin, ajattelemme ettemme koskaan tule olemaan niinkuin he, mutta kysymmekö koskaan itseltämme onko elämä merkityksellisempää silloin, kun olet tunnettu? Onko elämä merkityksellisempää kun minulla on sika paljon rahaa? Onko tuo palkittu, monien ihailema henkilö minua arvokkaampi, tai merkityksellisempi ihminen? Vaikka en koskaan tulisi olemaan yhtä varakas tai kuuluisa, eikö minun unelmieni toteuttaminen ja sen sisäisen potentiaalin vapauttaminen minussa ole ihan yhtä tärkeää? Totuus on, ettet tiedä kenestäkään kuin vain sen jäävuoren huipun. Mediassa kirjoitetut lausunnot tai edes ihmisen itsensä julkiset lausunnot elämästään, eivät välttämättä pidä lainkaan paikkaansa, ja vaikka pitäisivätkin toisen onni ei ole toiselta pois. Suosio ei myöskään ole tae onnellisesta elämästä, usein sen mukana tulee paljon paineita ja stressiä pitää tietynlaista statusta yllä. Tunnettavuus voi tuoda mukanaan hyviä asioita, jos sen osaa käyttää oikein, oikeista syistä. Usein ihmiset tavoittelevat vääriä asioita vääristä syistä, huomaten ettei mikään lopulta tyydytä heitä. Keskity siis itseesi, et ole täällä mittelössä kenenkään muun kuin oman itsesi kanssa, ymmärätessäsi tämän alat ajatella ja elää enemminkin luovasti kuin kilpailuhenkisesti.
Kolmas syy miksi ihmiset valitsevat pysyä eteenpäin viemättömissä luuloissaan omasta pystymättömyydestään, joissa itselleen puhutaan vähättelevästi ja lytäten on mässäily. Tätä voisi verrata vaikka ruokatottumuksiimme, kaikki epäterveellinen vain maistuu paremmalta ennenkuin tottuu puhtaisiin ja terveellisiin raaka-aineisiin. Negatiivisuus on mielemme rasva ja sokeri, on tyydyttävämpää läyhätä ja valittaa kuin opetella ravitsemaan itseään henkisesti oikein. Tunnemme olomme helposti tyhjäksi päästettyämme irti jostain johon olemme tottuneet, tämä pätee ihan kaikkiin muutoksiin joihin elämä meidät väistämättä ajaa. Onko kyse siis pohjimmiltaan irti päästämisen vaikeudesta, jonka kanssa painimme aina kun koemme menettävämme jotain, mihin olemme uhranneet aikaamme? Ehkäpä alistuessamme kyvyttömiksi ottamaan vastaan elämää yltäkylläisyydessään, olemme tottuneet vastineeksi saamaan sympatiaa ja voivottelua kurjuudestamme.
Myöskin itseensä uskominen voi tuntua haasteelliselta, olemme mahdollisesti syntyneet yhteiskuntaan ja perheisiin, missä sukupolvilta toisille on opetettu, että nöyryys ja vaatimattomuus on hyve eikä itsestään kannata liikoja luulla. Tuossa ajatuksessa on hyvää tarkoittava kaiku, mutta mielestäni sillä ei ole mitään tekemistä itseensä uskomisen, oman potentiaalinsa tunnistamisen, ja tunnustamisen kanssa. Turvallisuus joka tästä käyttäytymismallista syntyy, ohjailee valintojamme sekä uskoa muutokseen. Kun asiat eivät muutu vaan pysyvät ennallaan, se on turvallista. Osaamme tällöin ennakoida tapahtumia, pettymys on helpompi niellä kun sen jo valmiiksi tiesit olevan tulossa. Kupla jossa mielummin valitsemme elää on siis riskitön ja helppo ympäristö, jonka uskottelemme olevan parempi paikka, kuin todellisuus jossa sinulla on kaikki mahdollisuudet saada ja tulla juuri sellaiseksi kuin haaveilet. Mitä jos tosielämässä kupla on itseasiassa vain liian pieni ja ahdas pallo, minkä seinämiä pitkin vuodesta toiseen juoksutat samoja aiheita päätyen aina samoihin lopputuloksiin? Liikkumatta todellisuudessa mihinkään elämässäsi koska itse pidät itsesi paikallaan, uskaltamatta katsoa kuplasi läpi? Sinä ja vain sinä voit muuttaa elämäsi suuntaa. Tämä vaatii rohkeutta, ja halua viedä asioita eteenpäin, tarkastellen valintojaan kokonaisvaltaisesti uhriutumatta tapahtumien taakse. Uskoessaan vain sattumiin, eikö silloin tavallaan luovuta myöskin vastuun elämänsä ohjaksista itsensä ulkopuolelle? Luotan siihen, että lopulta jokainen meistä luo oman tulevaisuutensa valinnoilla mitä teemme, toiveilla ja ajatuksilla mitä ulos lähetämme. Mutta eiväthän nuo asiat tule sen luo, joka ei pohjimmiltaan tahdo nähdä tätä totuudekseen. Epäilijän mieli on luultavasti sillä kuka on kohdannut tiellään pettymyksiä ja katkeroitunut niiden seurauksena. Uskoa ihmeisiin riittää, jos on kaikesta huolimatta onnistunut säilyttämään lapsuuden uskonsa.
Ensimmäinen asia mitä omalla kohdallani olen lähtenyt työstämään on armollisuus ja anteeksianto. Kaikki teemme virheitä, olemmehan vain ihmisiä. On inhimillistä olla välillä tunteiden vietävissä, on täysin normaalia tuntea välillä itsensä täysin huonoksi ja mitättömäksi, oleellista on se miten suhtaudut tuntemukseesi. Hetki sitten olin pitkästä aikaa ulkona ja join alkoholia, humalluin ja pidin hauskaa, join liikaa ja seuraavana päivänä en herännyt yksin. Heräsin olotilan kanssa jonka itse olin itselleni aiheuttanut, olotilan jota myös krapulaksi kutsutaan. Koko päivän tunsin oloni levottomaksi ja väsyneeksi, en saanut asioita hoidettua mitä olin suunnitellut hoitavani, söin huonosti ja nukuin vielä huonommin. Joten oloni venyi myös seuraavalle päivälle, ja heräsin tuonakin aamuna tuntien oloni kurjaksi. Aivokemiat sekaisin päässäni läikkyen vaelsin kauppaan hakemaan helpotusta, ja takaisin kotiin sohvalle vellomaan epätodelliseen olooni, missä en saanut kiinni edes tuijottamani tv-sarjan juonesta. En ole enää parikymppinen, kroppani tai myöskään mieleni ei taivu polttamaan morkkista tiehensä yhdessä yössä. Silti tieto siitä että tunne on ohimenevä ja täysin normaali helpottaa, ihan niinkuin kaiken muunkin ahdistuksen kohdalla. Ymmärrys häiritsevän olotilan synnystä ja siitä, että tämä menee ohi, tämä ei haittaa, auttaa ainakin itseäni pahimman kärsimyksen yli. Katri Mannisen sanoin, olemme vain ihmiseläimiä, meillä on tämä sisäinen hälytysjärjestelmä, joka on erityisen herkkä mutta ei yhtään tarkka. Välillä tunteemme heittävät meidät hälytystilaan, jolloin tuntuu että uhka on tosi todellinen. Pelottavat tai ahdistavat ajatukset saattavat saada meidät tolaltamme, vaikka todellisuudessa olet vain saattanut syödä tai juoda jotain sopimatonta, tai hetkellisen ahdistuksen on laukaissut joku yllättävä tieto tai asia. Mitä enemmän olet okei sen kanssa, että nyt susta vain tuntuu tältä, sitä nopeammin tilanne menee ohi.
Mielestäni on tärkeää ymmärtää miksi tietyille tunteille ei kannata aina antaa liikaa painoarvoa, tunteet syntyvät ajatuksista, ajatukset ovat ohimeneviä samoin kuin tunteetkin. Sinä päätät mitkä ajatuksistasi ovat merkittäviä ja huomion arvoisia, sekä myöskin mitkä niistä voit jättää omaan arvoonsa, loppujen lopuksi ne ovat vain loputonta dataa aivoissasi. Tämä pätee myös suuremmassa mittakaavassa, jos koet että olet jo tuhlannut vuosia elämästäsi tehden väärin itseäsi kohtaan, nyt on liian myöhäistä enää muuttaa mitään, tai kuvittelet ettet yksinkertaisesti pysty parempaan. Johdat vain itseäsi harhaan, nuo ovat vain ajatuksia joiden ajattelusta olet vastuussa vain sinä itse. Koskaan ei ole liian myöhäistä alkaa ajattelemaan toisin, itsesi parhaaksi. Ajattele mielummin sitä aikaa mikä sinulla vielä on jäljellä toteuttaa unelmiasi, jos jäät kiinni pettymyksiin tuhlaat vain enemmän aikaasi ja ajan kuluessa palaat aina miettimään miten olisit voinut valita toisin. Joskus muutoksen tiellä on nimenomaan se, että emme tahtoisi myöntää olevamme itse vastuussa huonon olomme muuttamisesta hyväksi. Ikäänkuin tuon myöntäminen ei olisi jo tarpeeksi vaikeaa, täytyy meidän vielä kohdata itsesyytökset ja annettava anteeksi itsellemme. Anteeksi antaminen on silti tärkeää, itse ajattelen että jokainen askeleeni on ollut tärkeä, jokainen "virheeni" myös, koska ne ovat tuoneet minut tähän päivään, tähän ymmärrykseen, ilman niitä en olisi nyt tässä. Tärkeämpää kuin se mitä et ole menneisyydessäsi tiennyt, se minkä pohjalta olet tähän asti mahdollisesti toiminut, on se mitä on tässä päivässä, mitä olet tässä nimenomaisessa hetkessä oivaltanut. Miten toimit oivalluksesi pohjalta jatkossa, miten valitset ajatella huomenna, ja kaikkina päivinä huomisen jälkeen.
Toinen tärkeä harjoitus mikä liikuttaa sinua kohti unelmiasi, on kiitollisuuden tunteminen asioista joita sinulla jo on elämässäsi. Noin vuosi sitten aloin kuuntelemaan erilaisia voimaannuttavia ajatuksia sekä vahvistavia puheita vetovoiman laista. Joka aamu ja ilta kuuntelin aamutoimieni, iltapuuhieni tai nukahtamisen hetkellä ajatuksia asioita joista voin helposti elämässäni tuntea kiitollisuutta. Aluksi melkein huvitti keskittyä ajattelemaan kuinka kiitollinen olen siitä, että omistan jääkaapin, sängyn tai suihkun josta saan lämmintä vettä aina tahtoessani. Mutta jo noin kolmen viikon kuluessa aloin huomaamaan muutoksen itsessäni, olin hyvällä mielellä ja täynnä iloa siitä mitä minulla jo oli. Keskityin joka aamu ennen sängystä nousemista miettimään, miten hyvin asiani oikeasti olivat, ja todella eläydyin tuntemaan iloa sekä uteliaisuutta tulevasta päivästä ja asioista joita tänään saisin kokea. Kuvittelin kuinka juna jolla kuljin töihin olisi ajoissa, mutta ehtisin vielä matkallani ostaa kupin kahvia ja sämpylän, kuinka töihin päästyäni minua tervehtisi lempi työkaverin jonka kanssa jakaisimme saman vuoron. Kuinka vielä töiden jälkeen jaksaisin pimeästä huolimatta kulkea harrastuksiini, ja miten sitten päivän päätteeksi kaatuisin raukeana sänkyyni puhtaisiin lakanoihin jotka aamulla mielikuvaharjoitteeni jäljeen vaihdoin, vaikka ei yhtään aluksi olisi huvittanut. Vetovoiman laki toimii juuri niin, mitä pienemmistä asioista osaat tuntea kiitollisuutta, sitä tyytyväisemmäksi olosi tunnet. Keskittyessäsi aina vain siihen, mitä sinulla ei ole, vertaillessasi itseäsi muihin, ajatellessasi "En tule koskaan olemaan yhtä menestynyt, en tule koskaan pääsemään ihanne kuntooni, en tule koskaan saamaan onnellista parisuhdetta, en tule koskaan ansaitsemaan tarpeeksi rahaa jotta voisin matkustella ja tehdä kaikkia niitä asioita joita tahtoisin" Viestität universumille juuri sen, ettet tule onnistumaan, jolloin juuri näin tapahtuu. Negatiivinen ajattelu vetää puoleensa lisää negatiivisuutta, joten ikäänkuin avaat oven kaikelle tuolle huonolle elämässäsi.
Maailma ei ole meille velkaa mitään, elä hetkessä ja keskity hyvään elämässäsi, arvosta sitä mitä sinulla jo on ja alat vetää puoleesi lisää asioita joista tuntea kiitollisuutta. Sisäisen magneetin muuttaminen voi tuntua aluksia vaikealta, kuin harjoittelisit käyttämään uutta työkalua. Kuten kaikessa ei tässäkään ole pikatietä onneen, muutos lähtee pienien asioiden huomaamisesta ja hereillä olosta itsesi suhteen. Kaikki mitä elämässäsi tapahtuu, olet vetänyt puoleesi. Kuinka usein olet ajatellut jotain henkilöä, ja parin päivän päästä törmännyt häneen kadulla? Stressatessasi siitä kuinka mikään ei onnistu, tai puhuessasi ääneen, ettet varmasti saa sitä haluamaasi työpaikkaa, viestität ulospäin juuri sen ja kappas juuri niin käy. Energiat toimivat molempiin suuntiin, tahdot todella löytää lempi korusi joka on ollut hukassa, et ehkä löydä sitä juuri kun tarvitset, mutta muutaman viikon päästä se on taianomaisesti ilmestynyt sinne mistä vannoit tarkistaneesi moneen otteeseen. Ajatuksesi ja puheesi luovat itse itseään toteuttavan ennusteen. Tyytyessäsi ajattelemaan "jonain päivänä saavutan haluamani" et viestitä ulospäin todella haluavasi tuota asiaa, ja se myös jää ainiaaksi tulevaisuuteen. Kuinka paljon siis haluat muutosta? Joskus asiat eivät tapahdu meille, koska emme todella syvällä sisimmässämme tahdo niitä. Joten ensimäinen asia lähtiessäsi tavoittelemaan onnea, on tietää mitä haluat. Olen luopunut odotuksista, lisännyt hiljaisia toiveita päiviini, ja sitämyöten saanut elämääni paljon asioita minkä tahtomisen koin ennen stressaavaksi, koska kuvittelin että nuo asiat olivat muka tavoittamattomissani. Lähtiessäni tutustumaan aiheeseen, törmäsin moniin erilaisiin menetelmiin joita monet ennen minua ovat käyttäneet opetellessaan sisäisen magneettinsa toimintaa.
Tein joitakin kuukausia sitten ensimmäisen aarrekarttani, leikkasin lehdestä kuvia jotka inspiroivat minua, viisaita ajatuksia ja toiveita joiden tahdoin toteutuvan. Tuolloin aarrekartta jäi kesken, mutta muistan sen sitoneen minut hetkellisesti unelmieni visualisointiin ja tuntemani innostuksen ajatellessani asioita joita tahtoisin tapahtuvan. Tutustuin myös energiakiviin, ihastuin niiden kerrottuihin voimiin ja aloin käyttää niitä meditoinnin tukena, aina kiveä hypistellessäni ajattelin niitä asioita joita toivon kiven voiman vahvistavan elämässäni. Oikeastaan en usko että sillä on väliä miten tuohon mielentilaan pääset, olipa se sitten kiitollisuuskiven kuljettaminen mukana, kuva jääkaapin ovessa, tai päivittäinen hiljentymishetki, kunhan muistat ajatella unelmaasi ja uskoa siihen. Haaveilu, visualisointi, ja eläytyminen tunteeseen, jonka tulet kokemaan saavuttaessasi tavoitteesi on kolmas vaihe mikä vahvistaa ja takaa sen, että tulet myös saavuttamaan haluamasi. Itse kuuntelen haaveilun aikana usein rauhoittavaa musiikkia ja annan mieleni virrata vapaasti kohti mielikuvia joita elämääni kutsun.
Harjoituksia on monia, mutta uskon tämän olevan yksi helpoimmista ja nopeimmista. Kun tiedät mitä tahdot, usko että saat sen, usko että ansaitset sen, usko että sen saavuttaminen on mahdollista. Sulje silmäsi päivittäin usean minuutin ajaksi, visualisoi että sinulla on haluamasi asia ja eläydy kokemaan sen saamisen aiheuttamat tunteet. Kuvittele tuntevasi kosketus, tuoksut sekä rauha, ilo ja onni, ne tunteet mitä asian saaminen sinussa herättää. Palaa sitten nykyhetkeen ja tunne kiitollisuutta siitä mitä sinulla jo on. Jätä toiveesi sitten universumin huoleksi, äläkä missään kohtaa koe taakkaa tai vaateita sitä prosessia kohtaan, mitä juuri nyt käyt läpi. Luota ja usko siihen, että asiat tapahtuvat juuri oikeassa järjestyksessä niinkuin se on sinun kasvusi kannalta tärkeää tapahtua. Keskity arvostamaan nykyhetkeäsi, ja huomaamaan onnesi mikä sinulla jo on.
Olen aina ollut kärsimätön saamaan sen mitä haluan, kaikki mulle heti nyt tyyppi, joka ei siirroissaan jahkaile. Mikä suunnaton helpotus ja rauha muutti sisälleni, kun ymmärsin ettei elämä ole suorittamista ja selviytymistä, etten minä pysty eikä minun tarvitse koittaa hallita kaikkea. Suuremman voiman huoleksi jätin toiveeni, mutta myös pelkoni. Lakatessani murehtimasta tulevaa, tein tilaa muille ajatuksille, kuten omien vahvuuksieni tunnistamiselle. Aloin miettimään miten nuo ihmiset jotka päivittäin toteuttavat ja saavuttavat unelmiaan onnistuvat siinä. Olin vuosia kokenut ahdistusta, koska en tiennyt mitä tahtoisin, pohdin usein mikä on minun tarkoitukseni tässä maailmassa? Sain hyvän neuvon mummiltani, hän kysyi mikä on intohimosi? Löytäessäsi sen, viedessäsi sitä eteenpäin et työskentele päivääkään elämässäsi tuntien että tuhlaat aikaasi. Meni vielä pitkä aika tuosta, ennenkuin tajusin mitä todella osasin ja halusin tehdä, mitkä olivat vahvuuksiani. Oikeastaan ne näyttäytyivät itsellenikin yksi kerrallaan työkaluina jotka auttoivat purkamaan tuntojani vaikeimpina hetkinäni. Lopulta ymmärsin niiden olevan jotain paljon enemmän kuin vain tapoja käsitellä itselleni tapahtuneita asioita, ne voisivat tulevaisuudessa olla osa elinkeinoani. Hetki vierähti myös löytämieni intohimojen kitetyttämiseen toimivaksi kokonaisuudeksi, joka veisi minut kohti tavoitettani. Ennen kuin menin eteenpäin ja löysin polun itseeni, kävin pitkän kamppailun itseni kanssa sen suhteen, miksi juuri minä? Miksi juuri minä olisin se kenen juttuja ihmiset haluaisivat lukea? Miksi juuri minä olisin se kenet palkattaisiin työhön jota hain? Miksi juuri minä, kun meitä on niin monta triljoonaa muutakin täällä planeetalla? Millä erotun joukosta? Aina löytyy joku joka on viisaampi, kauniimpi, itsevarmempi tai onnekkaampi. Miksi siis minä?
Tuo vaihe itseni hukkaamisen ja löytämisen välissä oli todella tarpeellinen, kävin mietteissäni syvissä vesissä. Palasin lapsuuteeni, olin se pieni tyttö joka kirjoitti ja piirsi tarinoita leopardeista ja myi niitä naapureille muutamalla markalla, olin se tyttö joka säästi viikkorahojaan päivien ajan, jotta sain ostettua lelukaupasta Leijona kuningas perheen. Saatoin käyttää tunteja kuunnellen satukasetteja ja uppoutuen niiden jännittävään maailmaan, kuvittaen samalla kertomuksia paperille. Leikeissä tarinat sitten heräsivät eloon. Muistan kuinka ylpeäksi itseni tunsin kun uskoin itseeni, pienestä asti ajattelin olevani erityinen, en mitenkään huonosti ylpeällä tavalla, mutta sillä tavalla kun rakkaudellisen ja kannustavan äiti-tytär suhteen omaava lapsi vain voi olla. Tuolloin en epäillyt itseäni, olin rohkea ja peloton, lapsuuden usko joka tekee jokaisesta lapsesta vilpittömän, kauniin ja erityisen olennon ympäröi minut vahvasti.
Matka aikuisuuteen kokonaiseksi tarkoittaa sitä, että meidän on hukattava itsemme ja löydettävä tuo lapsuuden taika aina uudelleen hetkistä joita elämme. Tajusin miten kaikki se mihin lapsena itsessäni uskoin, oli edelleen tallella ja ymmärsin miten valtavasti aikaa olin käyttänyt etsiessäni merkityksellisyyttäni ulkopuolisista asioista. Osasin edelleen piirtää, kirjoittaa, edelleen olen intuitiivinen,herkkä, ja luova. Aivan kuten lapsuudessani tunsin kuinka arvostuksen liekki syttyi sisälläni uudelleen. Ymmärsin ettei minun tehtäväni ollut todistella kenellekkään arvoani, ihmeellisyyttäni tai erityisyyttäni. Kaikki nuo asiat olivat jo sisälläni, ainut mitä minun enää piti tehdä oli tuntea ne ja uskoa tuohon tunteeseen. Kokea rakkaus itseäni kohtaan, vahvistaa ja seurata sydäntäni, niitä asioita jotka sisältäni käsin vievät minua kohti haluamiani asoita. Lakkasin vertaamasta itseäni muihin, lakkasin ajattelemasta olevani kilpailussa muiden kanssa, ymmärsin ettei kukaan voi nähdä maailmaa juuri minun näköalaltani käsin ja juuri siksi olen ainutlaatuinen. Siksi on tärkeää, että jokainen rohkeasti uskoo itseensä ja antaa maiilman puhua kauttaan juuri siten, kuin se luonnollisimmin sinun luovuudestasi ja osaamisestasi kumpuaa. Muut kyllä huomaavat sinut, ja rakastaessasi itseäsi viestität voimaannuttavaa energiaa myös ympärillesi, vetäen puoleesi muita jotka tuon taidon omaavat, lisäten onneasi.
Ymmärsin että kaikki nuo ihmiset jotka jo olivat saavuttaneet unelmiaan ennen minuna, olivat ensin kokeneet jo olevansa kaikkea sitä mistä haaveilivat. Sydänmagneetin salaisuus on juurikin usko itseesi, tiedä olevasi syvimmiltäsi jo se joksi haluat tulla, ja alat vaistomaisesti liikkua kohti tuota päämäärää. Jos haaveesi on olla kirjoittaja, kirjoita, pidä kynä mukanasi minne ikinä menetkään, lue ja havannoi, kuvittele miltä tuntuu kun julkaiset ensimäisen kirjasi. Tavoitellessasi parempaa kuntoa, aseta tavoite, syö hyvin, liiku ja pidä tavoitteesi mielessäsi kirkkaana unohtamatta sitä, että olet jo täydellinen rakastettava olento myös sellaisenaan. Halutessasi ansaita enemmän rahaa, usko pystyväsi siihen, usko että se tapahtuu, joka aamu herätessäsi mieti tavoitettasi, ja kun eteesi sitten tulee inspiraatio, oivallus, ajatus siitä miten tuohon tavoitteeseen pääset, tartu siihen. Tee myös asioita jotka mahdollistavat tavoitteesi, jos koitat päästä eroon velasta, älä velkaannuta itseäsi lisää.
Usein kuulee ihmisten surkuttelevan omaa tilannettaan, kun hieman tarkastellaan tilannetta, käy ilmi ettei henkilö itseasiassa ole edes yrittänyt muuttaa asioita. Monet elävät epätyytyväisinä ihmissuhteissaan, valittaen puolisostaan, lapsistaan,työstään, ystävistään, elämästään ylipäätänsä. Mitä enemmän osoitat epäarvostusta sitä enemmän saat sitä elämääsi. En tarkoita ettei asioita saisi ja pitäisi purkaa, mutta myönteisyyden taika on hyvä tiedostaa. Jotta ihmissuhteet toimisivat, on meidän keskityttävä arvostettaviin asioihin toisissamme. Kirjoittamalla vaikkapa ylös piirteitä mistä toisessa olet kiitollinen, lisäät näiden asioiden vaikutusta tulevaisuudessasi koska säteilet sisäisen tunteesi myös ulospäin. Muiden niskaan ei voi ripustaa omaa onneaan, olemme itse vastuussa omasta onnellisuudestamme. Jos et ole tyytyväinen omissa nahoissasi, miten voit odottaa muidenkaan viihtyvän seurassasi? Jokainen meistä luo yksilönä oman maailmankaikkeutensa, joten jos vain toinen parisuhteen osapuolista käsittää miten onni ja rakkaus syntyvät, ajaudutaan helposti tilanteisiin missä ei syvimmiltään kohdata toisiamme. Parisuhteen onnistumisen kannalta on erityisen tärkeää, että molemmat sitoutuvat ymmärtämän oman onnellisuutensa tekemisen tärkeyden. Tieto siitä ettemme voi hallita muita, emme voi muuttaa toista, voimme vain ja ainoastaan muuttaa omaa käytöstämme ja sitä myöten vastaanottaa elämäämme hyviä asioita, vapauttaa meidät suorittamisesta ja tarpeesta saattaa asioita väkisin paikoilleen. Vetovoiman lakia on hyvä opetella käyttämään arjessa, ei vain silloin kun sinulla on kolme toivetta lampun hengelle.
En ole vielä siellä missä tahdon olla tulevaisuudessa, mutta tiedän pääseväni sinne koska nyt tiedän mitä haluan. Myöskään liian tarkkaa suunnitelmaa ei täydy olla, oman elämän suunnasta vastuun ottaminen voi tarkoittaa myös seuraavasta kuukaudesta tai neljästä päättämistä. Uskon asioiden aina loksahtavan paikoilleen myös niiltä osin, mistä minulla ei vielä täydellistä varmuutta olisikaan. Tärkeintä on se mielentila ja luottamus jolla matkaa kuljemme. Epäilyn hetkellä ei tarvistse kuin katsoa taakseen ja nähdä miten kaikki on aina ennenkin järjestynyt, asiat vain löytävät oikean muotonsa, kun uskoa ja luottoa löytyy. Tänä vuonna joulupukille kirjoittamisen sijaan, ajattelin tehdä universumilta mahdollisimman hyvän tilauksen koskien ensi vuotta. Vuoden päästä on aika tarkastella mitkä toivomistani asioista ovat saapuneet elämääni, ja mitkä antavat vielä odotuttaa itseään. Ihanaa Joulua ja upeaa Uuttavuotta lukijani!
Varo mitä toivot sillä se voi toteutua...<3
-Sanni
Kommentare