• MAAGI

Iskä nuku unta kauneinta


Sieltä mistä nyt katselet on näkymä varmasti tyyni ja selkeä, lepää rauhassa 16.10.1963 - 7.1.2018

En koskaan tiennyt, että aikani voisi pysähtyä sillä tavalla kuin se pysähtyi kuultuani lähdöstäsi. Maailma jatkoi eteenpäin mutta meidän yhteiset askeleet loppuivat, katosit viereltäni ottaen osan minusta mukaasi. Nyt sydämessäni on sinun mentävä aukko, johon ajan kanssa kasvaa vielä vahvempi pinta. Pinta josta voit olla ylpeä, sillä lähtösi opetti minulle jotain uutta elämästä. Voin rehellisesti sanoa etten ole koskaan tuntenut tälläistä surua. Kipua jonka lopulta tiedän olevan hyväksi minulle, sen kautta osaan arvostaa elämää vielä syvemmin. Vaikka sen tiedän, on minun silti elettevä tämä hetki ja kestettävä menetyksesi aiheuttama tuska. Vaikka et fyysisesti ole enää tässä, näen sinut silti joka puolella. Olet askeleet kuistilla, olet kysymys koirasi katseessa, olet rakas hahmo keittiön pöydän ääressä käsi poskellasi, selaten kuvia mökeistä meren rannalla. Olet ainiaat aivastuksesi ja nenäsi niiskaukset korvissani. Olet lämpösi ja hymysi aina kun tapasimme, sekä vahva rutistuksesi. Olet koti jonka jokaisella nelilöllä näkyy taidokkaan kätesi jälki, olet ikuinen uteliaisuutesi ja pilke silmäkulmassasi. Olet myös varhaisin muistoni, kotikadulla jossa opetit miten pyörällä ajetaan, vaikka kolmivuotiaan uhmallani en koko pyörää halunnutkaan. Olit se kenelle soitin kun kaipasin tukea vaikeimpiin päätöksiini, oikeudentajusi ja rehellisyytesi oli jotain mihin pystyin aina luottamaan. Kun muutin kodista toiseen, aina uskollisesti tulit apuun peräkärrysi kanssa. Vaihdoit lamput, autoit remontoimaan ja asensit kaiken paikoilleen sängystä telkkariin. Rakkautesi oli noissa tuhansissa hetkissä ja tunnen sen aina kun ajattelen sinua. Opetit minulle niin paljon elämästä, en kai koskaan muistanut siitä tarpeeksi sanoin kiittää. Olen niin musertunut siitä, ettemme saa jakaa niitä kaikkia tulevia elämän tapahtumia mitä tiedän sinun myös odottaneen, iskä lähdit liian varhain. Viimeinen asia jonka jouluna sanoit erotessamme oli, ettei ollut tarpeeksi aikaa. Kuinka totta tuo lause olikaan. Lähdit yllättäen, et sitä itsekkään osannut ennustaa, suru siitä tuntuu jokaisessa henkäyksessäni. Jäämme sua ikuisesti kaipaamaan, kunnes kuitenkin jälleen matkan toisessa päässä tavataan.  Iskä rakastamme sua aina, kiitos kaikesta. Muistoasi kunnioittaen, Sanni

<3

11 katselukertaa

©2019 by MAAGILIFE. Proudly created with Wix.com